Sukusiteet ovat olleet sukumme keskuudessa perinteisesti kiinteät. Se johtunee esivanhempien luonteenominaisuuksista sekä vielä 1900-luvun alkupuolella vallinneesta yhteistaloudesta.
1930-luvun jälkipuoliskolla muutamat sukumme jäsenet, lähinnä Mikko E ja Aimo Saukkonen, kiinnostuivat selvittämään sukumme menneisyyttä. He tekivät alustavia kartoituksia saaden opastusta tunnetulta sukututkijalta, lehtori Granit-Ilmoniemeltä. Hän kannusti perustamaan sukuseuran.
Talvi- ja jatkosota viivästyttivät sukuun liittyvää työtä, mutta olojen vakiinnuttua sitä jatkettiin. Kolme sukumme jäsentä, edellämainittujen lisäksi Edvard Saukkonen, kutsui sukua koolle Parikkalaan juhannuspäiväksi 1945 viettämään sukujuhlaa sekä keskustelemaan sukuseuran perustamisesta. Juhlan toisena aiheena oli Pohjanpirtin isännän Mikko Saukkosen 75-vuotispäivä.
Sukuseuran perustamiskokoukseen v 1945 oli valmistettu sukulaisuussuhteita selventävät sukutaulut. Niitä täydennettiin 1970-luvulla ja v 1980 seuran jäsentiedot monistettiin. Vuodesta 1987 lähtien on pidetty ATK-perusteista sukurekisteriä. Siitä on myös laadittu erillinen tiivistelmä "Sukuseuran suku- ja osoiteluettelo".
Sukujuhlaan saapui 75 henkilöä. Juhla alkoi perinteisellä suvivirrellä, jonka jälkeen Mikko E Saukkonen (s 1887) käsitteli sukuseuran perustamisen tavoitteita. Lapset esittivät Elsa Saukkosen (s 1902) johdolla runon "Koti".
Aimo Saukkosen (s 1906) kerrottua suvun jäsenistä sekä tehdyistä sukuselvityksistä, päätettiin perustaa "Saukkosten sukuseura". Sen toimintaa johtamaan valittiin sukuneuvosto.
Hyväksytyissä säännöissä seuran päätehtäväksi määriteltiin sen kotipaikalta, Parikkalan pitäjän Joukion kylästä N:o 2, peräisin olevan Saukkosten suvun menneisyyden selvittäminen. Samalla kehotettiin sukukirjoihin kokoamaan suvun nykyisistä ja vastaisista jäsenistä ainakin elämänkerralliset päätiedot.
Toiminta ei ollut ehtinyt kunnolla päästä alkuun, kun tavoitteet hahmoittanut Mikko E Saukkonen kolme vuotta sukuseuran perustamisen jälkeen kuoli. Olosuhteet muuttuivat monella muullakin tavalla. Kuusi vuotta seuran "vetäjän" poistumisen jälkeen sukuneuvoston viidestä perustajajäsenestä oli jäljellä vain yksi, ja seuran sihteeri Aimo Saukkonen joutui virkatehtäviensä vuoksi muuttamaan viideksi vuodeksi ulkomaille.
Sukuseuran toiminta jäi nimelliseksi lähes yhden sukupolven ajaksi.
Heinäkuussa 1970 joukko sukulaisia, ollessaan koolla Parikkalan Lohkokivellä, totesi sukuseuran perustamisesta kuluneen 25 vuotta. Kiinnostus sukuseuran työn jatkamiseen haluttiin tarkistaa, ja kun sitä todettiin olevan, seuraava sukujuhla päätettiin toteuttaa juhannuspäivänä 1971.
Sukujuhlaan saapuville oli järjestetty ohjelmaa jo juhannusaattoillaksi; Latotanssit Hannu Wilskan yhtyeen säestyksellä Pohjanpirtin ladossa, komea juhannuskokko ja suvun nuorisolle "latodisco".
Sukujuhla juhannuspäivänä alkoi jumalanpalveluksella Parikkalan kirkossa Juhani Saukkosen pitäessä rippisaarnan. Lääninrovasti Teräs muistutti saarnassaan Mikko Saukkosen (s 1826)perinteestä aloittaa päivän työ Jumalan siunausta pyytäen.
Kirkkokahvit nautittiin Sirkka ja Eino Saukkosen kodissa Päivärinteellä.
Karjalan Lomahovissa nautitun lounaan jälkeen Lauri Vasenius piti juhlaesitelmän perinnöllisyystekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Prof Pauli Saukkonen käsitteli puheessaan naisten osuutta ja luonnetta Saukkosten suvun kehityksessä. Anni Suna esitti kronikan suvun vaiheista.
Sukujuhlaan osallistui noin 220 henkilöä, heistä kolme neljännestä jo lauantai-illan tilaisuuksiin.
Kolmas sukujuhla pidettiin Parikkalasa 4-5.7.1987. Juhlaan osallistui noin 200 sukuseuran jäsentä.
Lauantai-iltana suku kokoontui kahvitilaisuuteen Lohkokivelle, missä tilan isännälle, Ilmari Saukkoselle. Etelä-Karjalan maatalouskeskuksen edustaja luovutti sukuviirin. Karjalan Lomahovissa oli tämän jälkeen illanvietto. Ohjelmassa oli tanssia Hannu Wilskan orkesterin säestyksellä ja myöhemmin Lea Saukkosen & Heikki Sonnisen discomusiikkia. Myös taide- ja valokuvanäyttely oli järjestetty.
Sunnuntaina jumalanpalveluksen ja haudoille suoritetun kunniakäynnin jälkeen pidettiin sukukokous Karjalan Lomahovissa. Aimo Saukkonen piti juhlaesitelmän tähdentäen sukuun liittyvien tapahtumien ja tietojen tallentamista tuleville sukupolville,
Sukuneuvosto päätti pitää lähinnä sääntöjen uudistusta käsittelevän kokouksen Helsingissä 1992. Samalla järjestettiin tilaisuus keskeiseen kanssakäymiseen.
Tilaisuuteen osallistui 130 henkilöä. Kokouksessa hyväksyttiin sääntöihin muutoksia, joilla pyritään elvyttämään sukuseuran toimintaa. Sukukokouksen avasi Aimo Saukkonen juuri saapuneella suruviestillä seuran toimintaan aktiivisesti osallistuneen Elsa Saukkosen kuolemasta.
FM Päivi Repo piti sukututkimuksia käsittelevän esitelmän. Tutkimuksia päätettiin jatkaa ja kohdistaa ne suvun vanhempiin vaiheisiin. Sukuneuvosto tilasi FM Revolta siihen liittyvän selvityksen.
Hannele Siitonen oli järjestänyt Parikkalan vanhoja oloja kuvaavan postikorttinäytelyn ja Mikko Saukkonen esitti edellisestä sukujuhlasta valmistetun videofilmin. Kokouksessa oli myös runsasti musiikkiohjelmaa.
Sukuseuran 50-vuotisjuhla päätettiin pitää Parikkalassa v 1995.
Neljänteen sukujuhlaan oli ilmoittautunut 255 sukuseuran jäsentä.
Sukujuhlaa vietettiin 1. – 2.7. Ensimäisenä päivänä järjestettiin yhteinen retki sekä illanvietto Karjalan lomahovissa. Illanvieton musiikista vastasi Kari Litmasen yhtye.
Päätilaisuus järjestettiin koulun juhlasalissa, jossa kuultiin Päivi Revon esitelmä sukututkimuksesta sekä kuultiin musiikkiesityksiä. Koululla oli myös Sakari Siitosen taidenäyttely ja osallistujilla oli mahdollisuus hankkia sukuseuran julkaisuja: Saukkosten Suku 50v, Sukututkimus sekä sukuluettelot. Ennen sukujuhlaa oli julkistettu lasten piirustuskilpailu, jossa oli kaksi sarjaa: Esivanhempien työ ja Kesän muisto. Kilpailuun saatiin suuri joukko korkeatasoisia taideteoksia ja tulokset julkistettiin sukujuhlassa. Kilpailutöistä oli järjestetty myös näyttely sukujuhlaan.
Sukukokous pidettiin parikkalassa 4.7.1998. Sukukokouksen yhteydessä järjestettiin myös laulajaiset Leppuukivellä. Kokouksessa päätettiin alustavasti ryhtyä tutkimaan sukuseuran internet -sivujen rakentamismahdollisuutta.
**Otteita julkaisusta Saukkosten Sukuseura 50 v.